Lomaa odottaessa sitä kaipaa, ettei koko ajan olisi näin hengästyttävän kiire. Senkin jälkeen kun on tehty tämä ja tuo, niin vielä sekin on rästissä. Pakkotahtinen tekeminen vie lopulta kaikki reservissä olleet voimat ja on pakko karsia TO DO Listalta kaikki ei-pakollinen.
Kuitenkin se loma taas alkoi vimmaisella tekemisellä. Onhan sekin muutos, että töiden sijaan hakeutuu harrastusten pariin ja kykenee taas tapaamaan ihmisiä, vaikka kuinka monta päivässä, mutta se pysähtyminen.
Pysähtymisessä on riskinsä. Jos sen sijaan että löytää kaikkea uutta, ei löydäkään mitään, vain hiljaista ja tyhjää. Entä jos silloinkaan, kun olisi aikaa, ei edelleenkään tiedä mikä on olennaista, tai ei huolehdi itsestään yhtään sen paremmin kuin kiireessä?
Tunne voi olla samankaltainen, kuin jos olisi juossut täysillä päin kiviseinää, ja sitten valuisi seinää pitkin lattialle. Tunne on kuin joku olisi potkaissut ilmat pihalle keuhkoista. Kuitenkin se on tunnettava, ennen kuin voi kuulla, mitä itsestä tai itseltä oikein puuttuu.
Jos kaiken on kadottanut kiireeseen, pitää pysähtyä löytääkseen uudelleen. Pitää olla yksin ja hiljaa, kuunnella mitä mielessä on ja mihin se kiinnittyy. Niin voi syntyä uusi alku, levänneestä mielestä. Ympäristön vaihdos voi auttaa, koska vanhassa ympäristössä mieli jää kiinni tuttuun. Uudessa paikassa voi löytyä tilaa tutkia, mitä mieli oikein kaipaa, ja mitä puolia itsestä löytyy. Näitä löytöjä voi sitten viedä tuliaisina kotiin ja arkeen.
Onko sitten pakko pysähtyä? Ei kai ihan pakko, mutta sitten on varauduttava juoksemaan tosi pitkään ja ilman hengähdystaukoja. Ja olo on aina niin kuin ennen lomaa: rikki ja valittava, väsynyt ja nukkuu huonosti, ei pysty keskittymään eikä erota olennaista epäolennaisesta. Rutiineille on aikansa, mutta täytyy pysähtyä, jotta osaisi valita itselleen oikeat rutiinit noudatettaviksi.
Minun löytöni: Luovien, taiteellisten ja muiden hyvinvointia lisäävien harrastusten lisääminen rutiineihin. Tarkemmin sanottuna lauluharrastus, joogaaminen viikoittain ja blogin kirjoittamisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti